Vepsäläinen, Mia
Tarjolla saimaan Venetsiat
Savonlinna ja Varkaus esimerkkeinä paikkakuvausten kietoutumisesta ylipaikallisen ja paikallisen historiallisiksi kudelmiksi
Tiivistelmä
Mia Vepsäläinen: Tarjolla Saimaan Venetsiat. Savonlinna ja Varkaus esimerkkeinä paikkakuvausten kietoutumisesta ylipaikallisen ja paikallisen historiallisiksi kudelmiksi. Joensuun yliopiston yhteiskuntatieteellisiä julkaisuja. University of Joensuu. Publications in Social Sciences. N:o 82. Joensuu 2007. 208 s.
Avainsanat: paikkakuvaus, paikkamarkkinointi, paikan imago, paikan identiteetti, Varkaus, Savonlinna
Moderneissa yhteiskunnissa paikkojen kuvaukset ovat muodostaneet merkittävän välineen niiden identiteettien ja imagojen viestinnälle ja määrittelylle. Viime vuosikymmeninä erityisesti paikkoja mainostavien kuvausten merkitys on korostunut. Samalla kuvauksissa tapahtuvasta paikkojen määrittelystä on tullut alueellisesti ja yhteiskunnallisesti tärkeä tutkimusaihe.
Tutkimuksessa tarkasteltiin kahden Saimaan rantakaupungin, Savonlinnan ja Varkauden, kuvaamista esitteissä ja kotiseutukirjoissa viimeisten noin sadan vuoden aikana. Tavoitteena oli selvittää, miksi paikkakuntien kuvaukset ovat muotoutuneet sellaisiksi kuin ovat. Työssä analysoitiin paikallisia ja ylipaikallisia tekijöitä, jotka ovat vaikuttaneet siihen, mitä tutkimuspaikkakuntien identiteettiin kuuluvia ominaisuuksia on kulloinkin valittu tai valikoitunut kuvauksiin ja millaista paikan imagoa kuvaukset ovat luoneet ja viestittäneet.
Tutkimuspaikkakuntien kuvausten sisältöön liittyvien kysymysten ohella tutkimuksen tavoitteena oli kehittää paikkakuvausten analyysiin soveltuvia menetelmiä. Aineiston tarkasteluun kehitettiin paikan kuvaamisen silmukan ja kudelman rakennemallit. Silmukkamalli havainnollistaa yksittäisten kuvausten laatimiseen, niiden julkaisufoorumiin ja kuvausten vastaanottoon liittyvien tekijöiden vaikutusta kuvausten sisältöön. Lisäksi malli huomioi kuvauksiin vaikuttavat paikan ominaisuudet sekä ylipaikallisen historiallisen ja kulttuurisen kontekstin. Yksittäisistä silmukoista muodostuu paikan kuvaamisen kudelma. Kudelmat sisältävät ajallisesti samanaikaisia (rinnakkaisia) toisiinsa kietoutuneita silmukoita, jotka edustavat tiettynä aikana vallitsevia erilaisia tapoja kuvata samaa paikkaa. Lisäksi kudelmat sisältävät toisiinsa yhdistyviä kerroksia, joissa eri kuvaustavat seuraavat historiallisesti toisiaan. Silmukan ja kudelman rakennemallit havainnollistavat erilaisia paikan kuvaamiseen liittyviä tekijöitä ja niiden keskinäisiä suhteita. Malleja on mahdollista soveltaa erilaisten paikkakuvausaineistojen ja paikkojen kuvaamisen eri ulottuvuuksien tarkastelussa.
Tässä tutkimuksessa muodostettiin Savonlinnan ja Varkauden kuvaamisen historialliset kudelmat. Savonlinnan osalta kudelma rakentui kolmesta pääteemasta, joissa paikkakunta on näyttäytynyt maisemana, matkailukohteena ja kaupunkikeskuksena. 1900-luvun alussa paikkakuntaa määriteltiin suomalaisena maisemana, kansainvälisenä kylpyläkaupunkina ja modernina talousalueen keskuksena. 2000- luvulle tultaessa nämä eri merkitykset ovat sulautuneet toisiinsa. Nykyisin Savonlinnaa kuvataan ja määritellään pitkälti elämyksellisenä matkailun ja vapaa-ajan ympäristönä. Varkautta puolestaan kuvattiin ja määriteltiin varsin pitkään modernina suomalaisena teollisuusyhdyskuntana. 1900-luvun puolenvälin jälkeen julkaisuihin on kuitenkin tullut yhä enemmän vapaa-ajan tarjonnasta ja elämyksellisyydestä kertovia kuvauksia. Tutkimus osoittaa, miten nämä aiemmin keskenään hyvin erilaisina näyttäytyneet paikkakunnat ovat viime vuosikymmenten kuvauksissa alkaneet muistuttaa yhä enemmän toisiaan. Tähän ovat kuitenkin johtaneet erilaiset kehityskulut. Savonlinnan osalta voidaan puhua erikoistuvasta ja Varkauden osalta moninaistuvasta paikan kuvaamisen kudelmasta.
Voidaankin todeta, että huolimatta paikkojen keskinäisen kilpailun kiristymisen myötä korostuneesta tarpeesta erottua muista ja luoda paikoille omaleimaisia imagoja on paikkojen esittäminen niitä mainostavassa materiaalissa edennyt päinvastaiseen suuntaan. Paikat näyttäytyvät kuvauksissaan yhä samankaltaisempina jälkimoderneina elämysten ja vapaa-ajan vieton ympäristöinä, jotka voisivat sijaita käytännössä missä tahansa vastaavan luonnonympäristön omaavalla alueella. Tapahtuneen kehityksen taustalta on löydettävissä globaaleja jälkimodernin yhteiskunnan yksilökeskeisyyttä, elämyksellisyyttä ja vapaa-aikaa painottavia arvoja. Savonlinnan ja Varkauden esimerkkien voikin katsoa kertovan myös yleisemmin paikkojen kuvaamisen kehityskuluista. Paikkojen kuvaamisen kudelmia voidaan lukea paikallisten, kansallisten ja ylikansallisten tekijöiden historiallisesti muotoutuvan ja muuttuvan suhteen heijastajina.
