Kröger, Tarja
Käsityön verkko-oppimateriaalien moninaisuus "Käspaikka"-verkkosivustossa
(The Diversity of Www Learning And Teaching Materials at the Website “Virtual Craft Place”)
Tiivistelmä
Tutkimuksen kohteena on verkkosivusto ”Käsityön TietoBoxi”, nykyiseltä nimeltään‘”Käspaikka”, ja erityisesti sen verkko-oppimateriaalit. Käsityön TietoBoxi syntyi keväällä 1996 Pirjo ja Turkka Sinervon järjestämällä tekstiiliopettajien Internet-kurssilla Tietotekniikka Opetuksessa -keskuksessa Turussa. Se uudistui Käspaikaksi marraskuussa 2001 osana Opetushallituksen käynnistämää perusopetuksen virtuaalikoulu -kehittämishanketta. Käspaikan pääsivu löytyy osoitteesta http://www.tkukoulu.fi/handmade.
Tutkimuksen tavoitteena on kuvata, eritellä ja tulkita Käspaikan verkko-oppimateriaalien diversiteettiä, moninaisuutta. Postmodernille ajalle tyypillisesti ei ole enää itsestään selvää, millaisia verkko-oppimateriaaleja Käspaikkaan tuotetaan. Tässä tutkimuksessa on pyritty analysoimaan Käspaikan verkko-oppimateriaalien muotojen ja merkityssisältöjen erilaisuutta ja näin tekemään näkyväksi diversiteettiä. Tällä halutaan lisätä oppimateriaalien tekijöiden tietoisuutta moninaisista valinnan mahdollisuuksista oppimateriaalien suunnittelu- ja kehittämistyössä.
Verkko-oppimateriaalien diversiteettiä lähestytään tässä tutkimuksessa kolmesta näkökulmasta: 1) käsityön merkityssisältöjen, 2) oppimisteorioiden ja 3) oppimateriaalimuotojen näkökulmista. Nämä kolme näkökulmaa katsotaan olennaisiksi verkko-oppimateriaalien moninaisuuden tarkastelussa. Käsityön merkityssisällön näkökulmasta tarkastellaan, mitä oppimateriaali viestii (kuvaten, kehottaen tai käskien) käsityöstä lukijalleen. Oppimisteoreettisesta näkökulmasta tarkastellaan, millaisia oppimisteoreettisia piirteitä oppimateriaaleissa painotetaan: behaviorismin, kognitivismin vai situationaalisen kognition mukaisia piirteitä. Oppimateriaalimuodon näkökulmasta kuvataan, miten viesti oppimateriaaleissa esitetään. Tässä tutkimuksessa näkökulma sisältää tallennusmuodon, rakenteen, vuorovaikutustyypin ja oppimateriaalilajin määritykset.
Tutkimuskysymykset ovat seuraavat:
1) Millaisia Käspaikan verkko-oppimateriaalit ovat muodoltaan? Preferoidaanko tiettyjä muotoja?
2) Miten käsityön merkityssisällöt ilmenevät Käspaikan verkko-oppimateriaaleissa? Preferoidaanko tiettyjä käsityön merkityssisältöjä?
3) Miten oppimisteoriat ilmenevät Käspaikan verkko-oppimateriaaleissa? Preferoidaanko tiettyjä oppimisteorioita?
4) Miten käsityön merkityssisällöt ovat yhteydessä verkko-oppimateriaalien muotoihin ja oppimisteoreettiseen ulottuvuuteen?
Tutkimuksen aineisto muodostui Käspaikan oppimateriaaleiksi määriteltävistä www-sivustoista (204 kpl), jotka tallennettiin CD-levylle maaliskuussa 2001 ja joulukuussa 2001. Tutkimuksen aineisto on ajalta 6/1996–12/2001 eli ajallisesti pääasiassa siis Käsityön Tieto-Boxin ajalta. Aineisto sisältää käsityön verkko-oppimateriaaleja, joista 202 kpl on tekstiilityön alueelta ja 2 kpl teknisen työn alueelta.
Tutkimuksen metodi lähestymistapoineen on hermeneuttisesti orientoitunutta tekstianalyysia. Oppimateriaalitekstejä lähestyttiin sekä kuvailemalla että hermeneutiikalle ominaisesti tulkitsemalla. Verkkooppimateriaalien muotojen määrämuotoinen kuvailu perustui soveltuvin osin LOM (Learning Object Metadata) -määritykseen. Käsityön merkityssisältöjen ja oppimisteoreettisten piirteiden analyysitekniikkana hyödynnettiin sisällönanalyysia.
Tutkimustulosten mukaan käsityö ilmenee 1) toimintaa, 2) tietoa ja 3) produktia painottavina oppimateriaaleina. Toimintaa painottavissa oppimateriaaleissa oli nähtävissä eroja siinä, millaisena toimintana käsityötä kuvattiin: tuotteita valmistavana, taitolajipainotteisena, tuotesuunnittelupainotteisena vai taidepainotteisena. Käsityötä tietona painottavissa oppimateriaaleissa oli nähtävissä eroja siinä, mitä tiedonalueita painotettiin: valmistustekniikkaa, materiaalia, kulttuuria vai suunnittelua. Käsityötä produktina kuvaavat oppimateriaalit erosivat toistensa suhteen siinä, mitä oheistietoa produkteista tuotiin esille.
Oppimisteoreettiset piirteet verkko-oppimateriaaleissa määrittyivät seuraavien tekijöiden kautta: 1) oppimisen fokus, 2) oppimisen metodi, 3) oppimisprosessin ohjaus ja 4) oppimisen tuki. Tulokset osoittavat, että oppimateriaaleissa on behaviorismia, kognitivismia ja situationaalista kognitiota painottavia verkko-oppimateriaaleja sekä niiden yhdistelmiä. Lisäksi osan oppimateriaaleista voidaan sanoa olevan oppimisteoreettisesti neutraaleja.
Tutkimuksessa tuodaan myös esille, mitkä käsityön merkityssisällöt, oppimisteoreettiset piirteet ja muodot ovat hyvin edustettuina, mutta toisaalta tuodaan esille myös innovatiivisia marginaalitapauksia, joilla saattaisi olla sovellusarvoa laajemminkin. Lisäksi luodaan vuoropuhelua näiden kolmen näkökulman välille. Käspaikan verkkooppimateriaalien diversiteettiä koskevien tulosten lisäksituodaanesillekehittämishaasteita ja kysymyksiä, jotka liittyvät verkko-oppimateriaalien suunnittelu- ja kehittämistyöhön.
Tutkimuksen toivotaan myös herättävän sekä verkko-oppimateriaalien tekijöitä ja käyttäjiä että kouluttajia pohtimaan Käspaikan kaltaisenvirtuaaliyhteisön merkitystä verkko-oppimateriaalien kehittämisfoorumina. Käspaikka saavutti postituslistansa kautta syksyllä 2002 jo yli puolet tekstiiliopettajien ammattikunnasta, ja sen aineiston tekemiseen arvioidaan osallistuneen noin 200 opettajaa eli noin viidennes tekstiiliopettajaliiton jäsenmäärästä. Käspaikka oppimateriaaleineen voi toimia eräänlaisena peilinä sille, millaista käsityönopetus on kentällä. Se voi myös toimia dynaamisena ja innovatiivisena käsityönopetusta kehittävänä ja uudistavana kehittämisfoorumina.
